Nopea

Aina ei saisi olla niin itsekriittinen. Se vaikauttaa hommia. Tietysti se tuo myös lisä jännitystä, kun miettii tuleeko työ valmiiksi. Ja myös kun tekee jollakin joka on itsekkin käsillä tekevä.  

Kaikki sai alkunsa kun sain kiirellisen soitin siskoltani viikko sitten. Ne synttärit, oli melkein ekat sanat. Ehditkö neulomaan pitkät villasukat viikossa. Vaistaus on siihen tietysti. Ja sitä sitten tekemään. 

Nyt voin sanoa, että normaali oloissa tämä ei olisi ollut ongelma. Kun en ollut tyytyväinen jälkeeni tai väri vaihtoehtoihin tai lankavalintoihin purin todella usein. Jopa niin paljon, että jopa Rinon ja Mikon pelastuskoiraharjoituksissa, istuin autossa ja tien sukkaa. Kokemus sekin. Sormet alkoi jäätymään. (olin mukana sen takia, että harjoitusten jälkeen alkaa mun ja Rinon agility)

Mutta valmista tuli ja vielä aikataulussa. Samalla sain viimeisenä päivänä vähän lusmuilla. Tässä valmiit sukat nyt on. Pieniltä näyttää, mutta arvattujen mittojen mukaan ne on tehty.

Matkaan lähti vielä kuvassa ekana olevat villasukkakorvikset. Toivottavasti juhlat ovat hauskat ja synttärisankari tykkää lahjasta.